Menu
Työnohjaus on vuorovaikutteista ammatillisuutta ja työhyvinvointia tukevaa oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Ratkaisukeskeinen työnohjaus selkeyttää ja tarkentaa osallistujien kokonaisvaltaista tilannetta suhteessa omaan työhön, sekä auttaa oivaltamaan ja ratkaisemaan ammatillisia haasteita. Työnohjaus on koko työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tutkimista, jäsentämistä ja sanoittamista.
Useamman tapaamiskerran oppimisprosessi kehittää organisaation toimintaa ja tukee yhteisön tavoitteita. Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista ja kokemuksista, sekä jäsennetään eri näkökulmia koulutetun työnohjaajan avulla. Siinä etsitään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammatillisen oppimisen edistämiseksi. Prosessin tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteita voidaan mitata esimerkiksi asteikolla.
Lähtökohtana ja tavoitteena on työtyytyväisyyden kokeminen, työssä syntyneiden ongelmien luova ratkaiseminen, työssä jaksaminen, työuupumusoireiden ennalta havaitseminen ja ehkäiseminen (uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen, heikentynyt ammatillinen itsetunto) sekä yhteisten työyhteisössä laadittujen sääntöjen sopiminen, toteutuminen ja valvominen.
Ratkaisukeskeisyys soveltuu erinomaisesti työyhteisöjen maailmaan. Työssä menestymiseen tarvitaan joukkuehenkeä. Ratkaisukeskeinen työnohjausmalli on positiivinen ja kannustava toimintatapa työyhteisössä, jossa ongelmia pyritään ratkaisemaan siten, että työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa ei keskitytä itse ongelmiin, vaan työn toimivuuden kannalta työntekijöiden toiveiden ja tavoitteiden huolelliseen selvittämiseen, olemassa olevien voimavarojen kartoittamiseen, sekä jo näkyvissä olevan myönteisen kehityksen vahvistamiseen. Periaatetta voidaan soveltaa mm. ongelmien ratkaisemisessa, konfliktien sovittelussa, oman työn kehittämisessä ja motivoimisessa, tiimivalmennuksessa, selkeiden tavoitteiden asettamisessa sekä työyhteisöjen kehittämisessä ja yhteishengen luomisessa.
Olennaista ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa on keskittyä siihen miten toivotaan asioiden olevan, eikä syyhyn tai syihin, mistä ongelmat johtuvat. Usein ratkaisut ongelmiin löytyvät työyhteisön sisältä, jos luovuuden kautta yhteisö saadaan innostumaan ja löytämään omat voimavarat ja vahvuudet luomalla uutta toiveikkuutta asioiden ratkaisemiseen ja muuttumiseen.
On helpompaa parantaa työpaikan ilmapiiriä edistämällä myönteisiä ilmiöitä, kuin yrittää kitkeä pois kielteisiä ilmiöitä. Tämä edellyttää työntekijöiltä monta kertaa asioiden uudelleenmäärittelyä tai näkökulman vaihtamista asian suhteen. Kun työpaikalla asetetaan yhteisiä tavoitteita, on varmistettava että niiden saavuttamista seurataan. Työnohjaus on hyvä toimintatapa seurata tavoitteiden saavuttamista, esimerkiksi asteikolla nollasta viiteen missä mennään. Tavoitteiden konkretisoiminen on tärkeää ja yhdessä analysointi, mitä niiden saavuttamisesta seuraa.
Tavoitteiden asettamisessa voidaan käyttää askelia jotka konkretisoidaan esim. mikä on ensimmäinen askel, toinen ja kolmas askel tiellä kohti tavoitetta. Tavoitteen asettamisen uskottavuus on kuitenkin tärkeää, että tavoite voi olla saavutettavissa. Ei kuitenkaan haittaa, vaikka mielikuvitus ja luovuus saavat tilaa. Joskus kannattaa herätellä porukkaa ja tavoitellaan vaikka ihmeitä työpaikalle. Se lisää motivaatiota ja yrittämistä. Kun ihmiset huomaavat, että edistystä tapahtuu, niin sitä kannattaa vahvistaa yhteisön sisällä vaikka kakkukahvilla. Kun edistys huomataan, jaetaan siitä kiitosta kaikille, jotka ovat omalta osaltaan tehneet sen mahdolliseksi.
Huomioitavaa on, että kun työyhteisö lähtee mukaan työnohjaukseen, niin se joutuu väistämättä kasvuprosessiin ja uuden näkökulman oppimiseen. Oppimisprosessissa edellytyksenä on hahmottaa mitä opittavasta asiasta ymmärtää tai osaa itse, ja mitä ei ymmärrä tai osaa. Tämä edistää olennaisen tiedon hakua ja keräämistä sekä luovien kysymysten asettamista. Avoimuuden lisääntymisen ja työnkuvan selkeytymisen kautta hahmottuu asiat, jotka toimivat ja joita ei kannata muuttaa, sekä haasteet joihin tarvitaan muutosta.
Organisaatiotasolla hyöty näkyy esimerkiksi työn laadun paranemisena, asiakastyytyväisyydessä, henkilöstön sitoutumisena sekä rakentavan kommunikoinnin lisääntymisen myötä työpaikan ilmapiirin kohenemisena. Positiivinen vaikutus syntyy siitä, että ratkaisukeskeisen työnohjauksen kautta yksilöt löytävät oman työn tutkimisen ja uudelleen tutustumisen myötä omat vahvuudet ja voimavarojen tasapainon työssään. Työnohjaaja auttaa oikeilla kysymyksillä ja ratkaisukeskeisillä työvälineillä löytämään ratkaisuja ongelmiin ja kartoittamaan yksilöiden ja koko työyhteisöä koskettavat kuormittavat tilanteet.
Työnohjaus etenee ohjattavien tarpeiden mukaan ja yhdessä asetettujen ja sovittujen tavoitteisiin pyrkien. Pääpaino on aina ohjattavien taidoissa ja aikaisemmissa onnistumisissa. Kukin työyhteisön jäsen kasvaa ja kehittyy oman toimialueensa vahvaksi osaajaksi ja asiantuntijaksi, kun työn tekemiseen ja kehittämiseen annetaan riittävästi tilaa ja luovuutta kehittää työtään. Työnohjaus tuo mukanaan omaan työhön tärkeää vaikuttamista ja asiantuntemusta ja sitä kautta arvostusta.
Voidakseen työyhteisössä paremmin ihmiset haluavat kokea työssään tiettyjä myönteisiä asioita ja vähemmän tiettyjä kielteisiksi kokemiaan asioita. Työpaikan henkinen hyvinvointi koostuu toisaalta positiivisista elämyksistä, ja toisaalta valmiudesta kohdata rakentavalla tavalla niitä tilanteita, jotka uhkaavat työyhteisön henkistä hyvinvointia. Se, että ihmiset kokevat työssään myönteisiä asioita, ei yksin riitä tuottamaan henkistä hyvinvointia. Heidän on lisäksi kyettävä toimimaan viisaasti ja diplomaattisesti niissä tilanteissa, joihin liittyy suuri konfliktin riski. Ei riitä, että opitaan antamaan toisille positiivista palautetta, heidän täytyy myös oppia esittämään toisilleen kritiikkiä hienotunteisella ja rakentavalla tavalla. Rakentava tapa antaa kritiikkiä on sanoa esimerkiksi, että minä toivon sinun tekeveän tai toimivan näin.
Ei riitä, että ihmiset välittävät toisistaan. Heidän on myös tarpeen tullen osattava selvittää keskinäiset loukkaantumiset, jotteivät ne myrkyttäisi työyhteisön ilmapiiriä. Olennaista työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on kyetä erottamaan asiasisältö ja siinä olevat ongelmakohdat sekä työyhteisön jäsen, joka on vastuussa asiasisällöstä. Tapa, miten asia käsitellään niin, ettei synny loukkaantumista, on erittäin olennainen. Työntekijän täytyy saada kokea, että häntä tuetaan ja autetaan, eikä suinkaan syytetä virheestä ja ammattitaidottomuudesta.
Ihmisen toiveiden ja tavoitteiden saavuttaminen synnyttää henkistä hyvinvointia. Kun ihminen kokee positiivisia elämyksiä ja hänellä on riittävät valmiudet kohdata rakentavalla tavalla haasteellisia tilanteita, jotka uhkaavat työyhteisön henkistä hyvinvointia, synnyttää se onnistumisen kokemuksia ja hyvinvointia. Yksin myönteiset asiat eivät kuitenkaan synnytä henkistä hyvinvointia. Tarvitaan valmentautumista (työnohjausta) ja työkaluja toimia viisaasti ja diplomaattisesti niissä tilanteissa, joihin liittyy konfliktin riski. Toisin sanoen meidän on pystyttävä antamaan toisillemme positiivista palautetta ja sen lisäksi opittava esittämään toisillemme kritiikkiä hienotunteisella ja rakentavalla tavalla. Sen lisäksi että työyhteisön jäsenet kannustavat ja välittävät toisistaan, heidän on opittava ja osattava tarpeen tullen selvittää keskinäiset loukkaantumiset, jotteivät ne myrkytä työyhteisön ilmapiiriä.
Välittämisen määritteleminen on vaikeaa, koska se pitää sisällään niin monenlaisia asioita. Välittäminen on asennetta ja ajattelutapaa, jossa työtovereiden henkinen hyvinvointi koetaan niin tärkeäksi, että sen takia ollaan valmiita näkemään myös vaivaa. Välittämistä on mm toisten huomioimista, kiinnostusta muita kohtaan, kuuntelemista, lohduttamista, rohkaisemista, kannustamista, opettamista, auttamista sekä haastavien tilanteiden jakamista yhdessä. Yksi tärkeä välittämisen ilmaiseminen on tervehtiminen. Sen laiminlyöminen koetaan helposti välinpitämättömyydeksi ja loukkaavaksi. Jos ihminen on kiinnostunut toisista, niin metsä vastaa kuin sinne huhuaa. Myös toiset alkavat kiinnostua sinun tekemisistäsi. Huolenpitoa on se kun asioita otetaan puheeksi, vaikka se ei olisikaan velvollisuus.
Ratkaisukeskeisyys soveltuu erinomaisesti työyhteisöjen maailmaan. Työssä menestymiseen tarvitaan joukkuehenkeä. Ratkaisukeskeinen työnohjausmalli on positiivinen ja kannustava toimintatapa työyhteisössä, jossa ongelmia pyritään ratkaisemaan siten, että työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa ei keskitytä itse ongelmiin, vaan työn toimivuuden kannalta työntekijöiden toiveiden ja tavoitteiden huolelliseen selvittämiseen, olemassa olevien voimavarojen kartoittamiseen, sekä jo näkyvissä olevan myönteisen kehityksen vahvistamiseen. Periaatetta voidaan soveltaa mm. ongelmien ratkaisemisessa, konfliktien sovittelussa, oman työn kehittämisessä ja motivoimisessa, tiimivalmennuksessa, selkeiden tavoitteiden asettamisessa sekä työyhteisöjen kehittämisessä ja yhteishengen luomisessa.
Olennaista ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa on keskittyä siihen miten toivotaan asioiden olevan, eikä syyhyn tai syihin, mistä ongelmat johtuvat. Usein ratkaisut ongelmiin löytyvät työyhteisön sisältä, jos luovuuden kautta yhteisö saadaan innostumaan ja löytämään omat voimavarat ja vahvuudet luomalla uutta toiveikkuutta asioiden ratkaisemiseen ja muuttumiseen.
Ratkaisukeskeinen työohjaus tuottaa monia hyötyjä niin työyhteisölle, kuin yksilöille. Kukin yksilö oppii tunnistamaan tavoitteensa ja sitoutuu niihin, kun ne ovat selkeät. Yhteistyötaidot kehittyvät sitä mukaa, kun yksilöt oppivat arvostamaan oman työn lisäksi toisten jäsenien työn merkittävyyttä. Tämä johtaa vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja paranemiseen yhteistyön, sekä työtoverin tehtävän tiedostamisen ja henkilökohtaisen persoonan kunnioittamisen kautta. Sitoutuminen oman työsuorituksen ja sen kehittymisen, sekä onnistumisten kautta paranee.
Työtyytyväisyys paranee kokonaisvaltaisesti, kun yksilöt tukevat toisiaan työyhteisössä ja ristiriidat vähenevät, kun niitä opitaan käsittelemään keskinäisessä kunnioituksen ilmapiirissä. Myös persoonalliset erilaisuudet ja ennakkoluulot vähenevät, kun työyhteisön jäsenet tutustuvat toisiinsa uudella tavalla uudessa ratkaisukeskeisessä työnohjaus ympäristössä tilanteissa.
Ratkaisukeskeinen työnohjaus keskittyy tulevaisuuteen ja kehittää uusia toimivia ratkaisumalleja työyhteisön ongelmien helpottamiseksi. Työnohjauksessa ei keskitytä etsimään vain syitä ongelmien taustalta, vaan pyritään tukemaan ja auttamaan koko työyhteisöä etenemään, sekä löytämään uusia ratkaisumalleja vanhojen toimimattomien keinojen tilalle. Ratkaisukeskeiset menetelmät ovat tehokkaita ja miellyttäviä. Menetelmien avulla ongelmaa pystytään tarkastelemaan etäämmältä, sekä ulkoistamaan ongelma asiakkaan työidentiteetistä. Tärkeää työnohjauksessa on tavoitteiden asettaminen. Tavoitteet ohjaavat työntekijää siinä, mitä hän oikeastaan työssään haluaakaan ja miten hän sen pystyy saavuttamaan.
Työnohjauksessa saa mukaan mukavia ja voimaannuttavia ratkaisukeskeisiä kotitehtäviä. Voimavarat, vahvuudet ja toiveikkuus ovat suuressa roolissa. Huomiota suunnataan aikaisempiin onnistumisiin ja taitoihin. Pienetkin hyvät edistysaskeleet huomioidaan ja niiden tärkeyttä sekä jotain suurempaa nostetaan esiin ja vahvistetaan. Ratkaisukeskeinen toimintatapa on miellyttävää, voimaannuttavaa, energiaa antavaa ja hyvin usein myös hauskaa. Tarkoituksena on, että asiakas lähtee jokaisesta tapaamisesta hyvällä ja voimaantuneella mielellä.
Ratkaisukeskeinen työnohjaus voi olla yksilö- tai ryhmätyönohjausta, jonka kesto on 1-2 tuntia kerrallaan yleensä noin 2-4 viikon välein. Tapaamiskertojen määrä sovitaan erikseen yhdessä asiakkaan kanssa tarpeen ja tilanteen mukaan. Suositeltava määrä on vähintään viisi tapaamiskertaa ja optimaalinen 10 tapaamiskertaa. Käytännössä siis kevät- tai syyskausi. Myös yksittäiset käynnit ovat melko yleisiä. Niissä yksilöasiakkaat ovat yleensä hakeneet ja saaneet varmistusta jo olemassa olevalle ajatukselleen jostain hänelle tärkeästä asiasta työssään.
Hinnat on ilmoitettu hinnastossa.
Lähetä minulle sähköpostia osoitteella jouni.anttila@provison.fi tai jätä soittopyyntö tekstiviestillä numeroon 0400 552 621. Voit myös ottaa yhteyttä lomakkeen kautta: